Akultturaatio ja akklimatisaatio.
Matkakuume alkaa jo olla aika korkealla, ehkä samoissa lukemissa kun määränpään lämpötila. Viimeiset mäkitreenit on suoritettu. Pakkaaminen loppusuoralla. Onneksi me naispuoliset matkustajat olemme saaneet hyviä vinkkejä pukeutumiseen liittyen, tiedetään esimerkiksi mikä on tämän vuoden huivien muotiväri, oranssi ja tumman sininen ja miten monella tavalla huivia voikaan sitoa. Tieto on tullut tarpeeseen ja tiedon myötä itsevarmuus on kasvanut. Sekä, vaellusosuus jännittää, miten kroppa sopeutuu korkeuksiin, että miten me sulaudutaan maan kulttuuriin ja tapoihin. Innolla odotan tulevaa matkaa, toivon mukaan kunto kestää ja huivi on oikein sidottu.
Lähtöön tasan viikko. Matka korkeudelle joka on yleensä varattu lentokoneille jännittää kyllä vähän. Onneksi on kokenut retkikunta, oma lääkäri ja hyvät oppaat! Oma kokemus rajoittuu huomattavasti matalampiin matkoihin, varustus onkin sen takia nolon uudenkarhea. Innokkaasti oon kumminki uusia vaelluskenkiä kuluttanut Holmenkollenin varjossa niin että ainakin nämä eivät pitäisi tuottaa ongelmia. Kiinnostusta eksoottisesta matkakohteestamme riittää myös retkikunnan ulkopuolelle. Kaveri mainitsi Iranilaiselle kolleegalle matkastamme ja sai heti koko perheen puhelinnumerot, paljon puhuttu Iranilainen vieraanvaraisuus ei taida olla mikään vitsi!
Mielenkiintoinen viikko edessäpäin. Puheen kirjoittamista Riihimäen erämessujen avajaisiin ja kamojen välppäystä kotirintamalla. Muutamien reissujen kokemuksesta tiedän, että viimeisiä nippeleitä haetaan vielä lähtöaamun hässäkässä, joku on järjestelmällisempi joku ei J. Messuista muutama sana. Muutaman kerran Oulun erämessuilla käyneenä voin suositella myös Riksun messuja. Messuilta löytyy kaikille luonnossa viihtyville kalastusta, metsästystä ja retkeilyä sekä näihin liittyviä kaupallista tarjontaa. Mun juttu messuilla on kuitenkin istahtaa toviksi jollekin nuotiontuoksuille ständille hörppämään nokipannukahveet. Arki unohtuu ja ajatukset siirtyvät jonnekin aitojen ulkopuolelle, luultavasti jonnekin Suomalaiseen korpeen, sen verran kaikesta sivuun, että sivistyksen ryminä ja piipitys vaihtuu korpin ääneen . Tulkaa nuotiontuoksuille messuille.
Petri, Kokkola 30.5.2014
Projekti alkaa konkretisoitua!!? Pitkään Iran/Mt. Damavand on tuntunut niin kaukaiselta ja jopa epätodelliselta. Nyt kun tavaravuori kasvaa ja etsitään laukkuja, niin nyt…se onkin toteutumassa!? Apua!? Täytyy myöntää että maa viehättää ja kutsuu suhteessa enemmän. Mt Damavand on hyvä veruke lähteä tutustumaan maailman vanhimpaan sivilisaatioon, tarunomainen Persia. Pelottava, kutkuttava, viehättävä, haasteellinen erilaisuus kutsuu…minkälaista siellä oikeasti on? Tottakai tulivuoren valloitus kutkuttaa. Hullua? On se!
Iran here we come!